Incognito-tila ei tarkoita anonymiteettiä – näin suojaat itseäsi netissä

Kuinka ehkäistä tietojen joutuminen vääriin käsiin, kun kaikki työstä vapaa-aikaan ja potilastietoihin on netissä? Etenkin sosiaalisen median myötä meistä on paljon tärkeitä tietoja internetissä. Vaikka profiili olisikin niukkasanainen ja esimerkiksi asuinpaikka, koulutus, työpaikka ja harrastukset olisi jätetty lisäämättä tietoihin, monesti julkaistusta sisällöstä on helppoa päätellä paljon asioita profiilin omistajasta.Tarkkasilmäinen tietojen urkkija voi esimerkiksi arvioida sijaintisi ja jopa asuinpaikkasi julkaistujen kuvien, vierailtujen ravintoloiden tai muiden tunnistettavien seikkojen perusteella. 

Kuka tietojamme kalastelee?

Mahdollisuus yksityisyyden loukkaamisesta karmii toki selkäpiitä, mutta suurin osa tiedoistamme ei ole suinkaan julkisia yleisölle, vaan ne kerätään eri palveluntarjoajien ja verkkosivujen, joiden palveluita käytämme päivittäin, toimesta. Kohdistaakseen käyttäjilleen mainontaa, verkkosivut keräävät tietoja kaikista sivuston käyttäjistä. Mitä pidempään samaa selainta käyttää tyhjentämättä tietojaan, sitä tarkempi kuva selaus- ja ostoskäyttäytymisestä tallentuu evästetiedostoihin, joita verkkosivut tallentavat koneellemme. Jotkin evästeet tallentavat esimerkiksi ostoskorin niin, että seuraavalla vierailulla voi jatkaa ostoksia helposti. Jotkin sivut taas tallentavat evästeitä jotka seuraavat tarkasti toimintaamme ja merkitsevät ylös tietoja, joita emme ehkä haluaisi antaa vieraisiin käsiin. 

Evästeet ja urkkijat eivät ole suinkaan ainoa tietoturvauhka, mutta muutamilla näihin ongelmakohtiin liittyvillä toimilla voi suojella itseään paljolta. 

Incognito-tila ei suojaa käyttäjää seurannalta – ohjat on otettava omiin käsiin

Vaikka selaimen incognito-tila piilottaa selaustiedot laitteen muilta käyttäjiltä, ei se tarjoa mitään suojaa internetpalveluntarjoajan tai nettisivujen tekemältä seurannalta. Monella on harhaluulo siitä, että incognito-tila on täysin anonyymi tapa selata nettiä. Todellisuudessa tämä ei tarjoa anonymiteettiä. Kun incognito-ikkuna suljetaan, selaustiedot, sijaintitiedot, evästeet ja muut session tiedot poistetaan automaattisesti käyttäjän tietokoneelta. Tämä ei siis tarkoita, että samat tiedot poistuisivat verkkosivuilta, joilla on vierailtu, vaan esimerkiksi Google yhdistää myös incognito-tilassa tehdyt toimet käyttäjän Google-tiliin.

Paras keino suojata selaamisesi kolmansien osapuolien katseilta on käyttää VPN-palvelua, eli Virtual Private Networkia. VPN salaa käyttäjän IP-osoitteen, joka toimii kuin käyntikortti netissä surffatessa. Kun VPN on käytössä, verkkosivustot eivät näe oikeaa IP-osoitettasi ja sijaintiasi, vaan VPN-palvelun määrittämät tiedot, jotka suojelevat anonymiteettiäsi. Samalla tiedot ovat myös suojassa haitallisilta sivustoilta, jotka kalastelevat tietoja rikollisiin tarkoituksiin.

Nettiliikenteen suojaaminen tuo rikoksilta suojautumisen lisäksi useita hyötyjä. Kun olet tunnistamaton netissä, verkkokaupat eivät voi muuttaa näkemiäsi hintoja aiemman toimintasi perusteella. Hyvä esimerkki tästä ovat lentoyhtiöt, jotka usein korottavat hintoja, jos samaa lentoa käy katsomassa useamman kerran. 

Halpojen lentojen löydyttyä ja matkan alettua VPN on hyödyllinen esimerkiksi kotimaisten sarjojen katsomiseen suoratoistopalveluissa – vaihda vain VPN:n avulla sijaintisi takaisin kotimaahan.

Ovatko salasanasi turvassa selaimen muistissa?

Ihmisillä on usein virheellistä tietoa salasanoista ja niiden säilyttämisestä. Salasanana ei tulisi käyttää kotipaikkakunnan nimeä, koiran nimeä, lasten nimeä tai mitään muuta sanaa tai tietoa, jonka voisi päätellä sosiaalisen median perusteella. Myös yleisimpiä salasanoja tulisi välttää, sillä botit yrittävät ensimmäisenä käyttää niitä kirjautumiseen. Turvallisinta olisi valita salasana, joka sisältää kirjaimia, merkkejä ja numeroita, eikä lainkaan varsinaisia sanoja. Tämä salasana tulisi myös säilyttää turvallisesti, mieluiten paikassa jonne pääsyyn vaaditaan tunnistautuminen – vaikkapa sitten toisella salasanalla. Salasanojen säilytys esimerkiksi Drivessä tai DropBoxissa ei ole viisasta, sillä nämä palvelut on tarkoitettu tiedon jakamiseen ja ovat usein tietoturvahyökkäysten kohteena. Monet luottavat salasanapalveluihin, jotka tallentavat salasanat turvallisesti. Esimerkiksi Google Chrome ei ole tällainen palvelu, sillä salasanoja pääsee helposti katselemaan selaimen asetuksista mikäli käyttäjä on kirjautunut sisään tunnuksillaan.

Ei kannata säikähtää, jos tämän artikkelin aiheet tulivat uutena tietona tai oma tietoturva on jäänyt arjen kiireissä taka-alalle. Muutamalla korjauksella omasta internetliikenteestä saa nopeasti turvallisempaa, ja olet valmistautunut niin myös tuleviin haasteisiin. Tulevaisuudessa jokaisen oma suojautuminen tulee olemaan entistä tärkeämpää internetissä, joten ei ole parempaa hetkeä ottaa aihe haltuun!